Väestön ikääntyessä dementiaa ja sen yleisintä muotoa, Alzheimerin tautia, sairastaa yhä enenevä osa. Vaikka geneettisillä tekijöillä on suuri merkitys näiden tautien kehittymisessä, useat viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että elintavoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa kognitiivisten kykyjen säilymiseen ja dementiariskin pienentämiseen.

Dementian/Alzheimerin taudin riskitekijät ovat pitkälti samoja, jotka ovat monen muunkin kroonisen sairauden taustalla; Alzheimerin taudissa sukurasitteen lisäksi riskiä lisäävät mm. korkea verenpaine ja ylipaino keski-iässä, tyyppi 2 diabetes, liikkumattomuus ja masennus.

Ravitsemuksellisiin tekijöihin on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Mitä pitäisi keski-ikäisenä syödä, jotta muistisairauksien riski vanhemmalla iällä olisi mahdollisimman pieni? Miten säilyttää kognitiiviset toiminnot kirkkaina vielä vanhuudessa? Dementiaa ja ravitsemusta käsittelevissä aiemmissa tutkimuksissa on pitkälti tarkasteltu vain yhden ravintoaineen vaikutusta kognitioon ja muistiin. Yksittäisen ravintoaineen tarkastelu ei kuitenkaan vastaa todellista tilannetta; ruokavaliota on tarkasteltava kokonaisuutena.

Aiheesta on vuonna 2014 valmistunut ravitsemustutkija Marjo Eskelisen (s. 1975) väitöskirja, jota Yrjö Jahnssonin säätiö, muiden ohella, on rahoittanut. Hän on kahden alle kouluikäisen tyttären äiti ja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa Neurologian laitoksella.

Eskelisen tutkimus ”Ravitsemuksen pitkäaikaisvaikutukset kognitiolle, dementialle, depressiolle ja aivorakenteen muutoksille” jatkuu edelleen. Aineistoa on kerätty yli 20 vuoden ajalta, viimeisimmät analyysit ovat vielä käynnissä. Tutkimus on osa suurempaa hanketta (CAIDE; Kardiovaskulaariset Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementian Ilmaantuvuus), jossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto ja Karoliininen Instituutti professori Miia Kivipellon johdolla. Professori Kivipelto on tehnyt uraa uurtavaa tutkimusta erityisesti Alzheimerin taudin ehkäisemiseksi ja riskitekijöiden kartoittamiseksi.

Tutkimukseen osallistuneiden (satunnaisotos n= 1449) ikäjakauma oli 65-79 vuotta. Heidän ruoankäyttöään oli jo selvitetty aiemmin (n. 50 vuoden iässä) toisen tutkimuksen yhteydessä. Viimeisimmässä seurannassa (v. 2005-2008) tutkittavat olivat 72-88 -vuotiaita.

Tulokset ovat osoittaneet, että paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio keski-iässä on yhteydessä heikentyneisiin muistitoimintoihin myöhemmällä iällä. Muistia parantava vaikutus sitä vastoin on runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä. Kohtuullisella kahvinjuonnilla, 3-5 kuppia/pv, näyttää olevan dementiariskiä pienentävä vaikutus.

Ruokavalion terveellisyyttä kokonaisuutena tutkittiin terveellisiä/epäterveellisiä komponentteja sisältävällä indeksillä. Terveellinen ruokavalio keski-iässä, hedelmiä, marjoja, vihanneksia, kuituja ja hyviä rasvoja, todella pienensi dementian/Alzheimerin taudin riskiä myöhemmällä iällä. Ruoka-aineet ovat niitä samoja, joiden hyödyllisyys on osoitettu jo monen muunkin kroonisen sairauden kohdalla.

Hyvä uutinen on, että myös dementian ja Alzheimerin taudin kehittymiseen voinee osaksi itse vaikuttaa.