Antti Suvanto paketoi YJS:n 2000-luvun historiateokseen

 

Yrjö Jahnssonin säätiö juhlistaa 70-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Antti Suvanto kirjoittaa parhaillaan historiateosta säätiön 2000-luvusta, joka mullisti säätiön omaisuuspohjan.

Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi
Kuvat: Katja Tähjä / Noon Kollektiivi

Harva tuntee Yrjö Jahnssonin säätiön toimintaa yhtä pitkältä ajalta ja omakohtaisesti kuin ekonomisti Antti Suvanto. Suvanto sai ensikosketuksen säätiön toimintaan jo 1970-luvun puolivälissä, kun hänet kutsuttiin säätiöön tutkimusjohtajan sijaiseksi. 

Osa-aikainen tutkimusjohtajan sijaisuus vaihtui vuonna 1977 kokoaikaiseen tutkimusjohtajan pestiin, jota Suvanto hoiti parin vuoden ajan. 

“Tullessani säätiöön vuonna 1975 olin aika vihreä työelämässä, ja säätiö toi minut täysin uusien asioiden piiriin”, Suvanto kertoo. 

Säätiön työkulttuuri tuntui nuoresta ekonomista vieraalta ja vanhanaikaiselta, mutta toisaalta myös jännittävältä ja herttaiselta. Hallituksen puheenjohtajaa ja jäseniä puhuteltiin titteleillä, eikä sinunkauppoja tehty. Tapojen lisäksi myös ajatusmaailmat olivat Suvannolle uusia.

“Alkuvuodet tutkimussihteerinä ja tutkimusjohtajana olivat hyvin opettavaisia. Sain hyvät opit esimerkiksi kiinteistöistä ja kiinteistöomaisuuden hoidosta”, Suvanto kuvailee. 

YJS on ollut yksi punainen lanka Suvannon uralla, vaikka aktiivinen yhteys säätiöön katkesi 1980-luvulla ulkomaan työkomennuksen ja työuran käänteiden vuoksi. 

Paluu säätiön arkeen tapahtui 2000-luvun alussa, kun kutsu toimintaan kävi jälleen – tällä kertaa YJS:n hallitukseen, jonka puheenjohtajan paikalta hän jäi pois vuoden 2022 päätteeksi. 

Yrjö Jahnssonin säätiö kansainvälisti suomalaisen kansantaloustieteen

Yrjö Jahnssonin säätiö täyttää tänä vuonna seitsemänkymmentä vuotta. Antti Suvanto on oikea ihminen avaamaan säätiön taipaleen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mikä työssä on erityisen merkittävää?

“Taloustieteen tukijana säätiön rooli on erittäin tärkeä. Lääketiedettä tukevat monet suuremmatkin säätiöt, mutta taloustieteen tuki kokonaisuudessa YJS:llä on merkittävämpi rooli”, Suvanto kertoo.

Säätiön alkuvuosina suurin osa myös YJS:n tuesta meni lääketieteelle. Syy on luonnollinen: lääketieteellistä tutkimusta tehtiin 1950-luvulla Suomessa moninkertaisesti enemmän taloustieteeseen verrattuna. Lääketieteen tohtoreita valmistui vuosittain satakunta, taloustieteen tohtoreita viidestä kymmeneen. Nyt painopiste on muuttunut.

Nykyään YJS:n vuosittaisista apurahoista noin kuusikymmentä prosenttia jaetaan taloustieteelliseen tutkimukseen, 5–10 prosenttia terveystaloustieteen tutkimukseen ja loput lääketieteen tutkimukseen. 

Taloustieteen alalla Suvanto pitää säätiön merkittävimpänä tekona suomalaisen kansantaloustieteen kansainvälistämistä. 1970-luvun puolivälissä säätiö aloitti tutkijakurssit, joiden johdolla Suomeen kehittyi nopeasti kansantaloustieteen tohtoriohjelma, joka pärjäsi pian vertailussa esimerkiksi amerikkalaisiin huippuyliopistoihin.

“Nykyäänkin säätiö tukee ensimmäisen vuoden kansantaloustieteen opiskelijoita ja systeemi ruokkii itse itseään”, Suvanto kertoo.

Apurahojen ohella korkeatasoiset tieteelliset luennot, lääketieteen symposiumit, konferenssit ja tiedepalkinnot ovat säätiön toiminnan ydintä. Niiden nauttima laaja kansainvälinen arvostus ja maine ovat jotain, josta Suvannon mukaan säätiössä voidaan syystä olla ylpeitä.

2000-luvulla säätiön omaisuuspohja uudistettiin täysin

Suvanto työstää tällä hetkellä historiateosta Yrjö Jahnssonin säätiön 2000-luvusta. Säätiön koko historia kirjattiin kansien väliin vuonna 2004, ja nyt on aika kirjoittaa teokselle täydennysosa. 

“Havahduin, miten iso asia kiinteistöomaisuudesta irtaantuminen oli”, Antti Suvanto toteaa. Historiateos YJS:n 2000-luvun vaiheista valmistuu tämän vuoden aikana. 

“Haluan, että teokseen tulee kirjatuksi säätiön 2000-luvun tärkeimmät vaiheet. Suurin asia on muutos säätiön omaisuudessa, kun kolme suurta vuokrakiinteistöä myytiin ja rahoilla hankittiin pääasiassa osakkeita”, Suvanto sanoo. 

Nämä YJS:n vaiheet Suvanto tuntee hyvin, sillä hän oli itse hallitusvastuussa koko prosessin ajan. Pieni etäisyys ja arkistomateriaalin läpikäynti on kuitenkin tuonut myös uusia näkökulmia ajanjaksoon. 

“Havahduin, miten iso asia kiinteistöomaisuudesta irtaantuminen oli, ja miten isojen riskien äärellä olimme. Jos kaikki vuokralla olleet kiinteistöt olisivat jääneet vajaakäytölle, se olisi katkaissut apurahojen jaon”, Suvanto toteaa.

Vuosituhannen vaihteessa vuokramarkkinoilla oli vaikea tilanne, joten riskit olivat todellisia.  Myös vuoden 2008 finanssikriisi ja koronavuodet ovat vaatineen säätiöltä taitavaa taloudenpitoa. 

“Finanssikriisin aikaan oli myös onnea onnettomuudessa. Säätiöllä oli tileillä kiinteistökaupoista saatua rahaa, joka voitiin käyttää aluksi korkosijoituksiin ja myöhemmin halpojen osakkeiden ostoon”, Suvanto kertoo.

Hallitusvastuusta taustajoukkoihin

Suvannon kirjoittama täydennysosa YJS:n historiasta julkaistaan 16.12.2024 säätiön vuosijuhlassa. Siihen asti hän on tuttu näky säätiön toimistolla. Tutkimus- ja kirjoitustyö vaatii pitkiä päiviä. Tämän jälkeen vastuut säätiössä päättyvät. 

Suvanto kertoo muistelevansa kiitollisin mielin yhteistä historiaansa säätiön kanssa. Hallituksesta poisjäänti tuntui luonnolliselta, vaikkakin aluksi haikelta. 

“Tuli aika jäädä pois, ja aikataulu oli tiedossa etukäteen. Jatkossa seuraan säätiön toimintaa kuin penkkiurheilija”, Suvanto naurahtaa. 

____________________________________________

Yrjö Jahnssonin säätiö on tukenut suomalaista talous- ja lääketieteellistä tutkimusta sekä suomenkielisiä oppi- ja tutkimuslaitoksia vuodesta 1954 lähtien. Tiedettä, tutkimusta ja säätiön työn merkitystä juhlistetaan vuoden 2024 aikana, kun säätiö täyttää 70 vuotta. 

 

 

Yrjö Jahnssonin säätiö sr 2023 © Kaikki oikeudet pidätetään.

Yrjö Jahnssonin säätiö sr 2023 ©
Kaikki oikeudet pidätetään.