Yhä enenevä osa maapallon urbanisoituvasta väestöstä kärsii yhdestä tai useammasta kroonisesta tulehduksellisesta sairaudesta. Näitä ns. elintasosairauksia ovat esimerkiksi astma ja allergiat, diabetes, krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, tietyt syövät, metaboliset häiriöt ja lihavuus. Jopa depressioon on viime vuosina havaittu liittyvän tulehduksellisia elementtejä.

Yrjö Jahnssonin säätiö järjestää kroonisia tulehdussairauksia käsittelevän lääketieteen 60-vuotisjuhlasymposiumin ”Chronic Inflammation, Environment and Lifestyle” 20-22.8.2014 Helsingissä.

”Symposiumin aihe on todellinen ’hot topic’. Siitä tehdään paljon tutkimusta ja se kiinnostaa suomalaisia. Symposiumissa käsitellään tulehduksellisten elintasosairauksien, ympäristön ja elintapojen vuorovaikutussuhteita”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Elli Dahl.

Mistä johtuu krooniseen tulehdukseen liittyvien sairauksien epidemian kaltainen lisääntyminen viime vuosikymmeninä?

Säätiön lääketieteen tutkimusjohtaja, dosentti Leena von Hertzen vastaa: ”Täsmällisiä syitä tai solutason mekanismeja ei kaikilta osin vielä tunneta, mutta on selvää, että elinympäristöllä on ratkaiseva merkitys. Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mikrobeja runsaasti sisältävä ympäristö – vaikkapa maatila tai vaatimattomat elinolot Venäjän Karjalassa – suojaa krooniselta tulehdukselta ja pienentää merkittävästi riskiä sairastua näihin tauteihin. Monimuotoinen ympäristö antaa mikrobistimulaatiota, joka karaisee ja kouluttaa immuunijärjestelmää. Monimuotoinen ympäristö rikastuttaa ja muokkaa ihmisen ihon ja limakalvojen normaaliflooraa (mikrobiotaa).”

Miten ihminen parhaiten pärjää ympäristössä, jossa tärkeä mikrobialtistus on voimakkaasti vähentynyt?

”Muita olennaisen tärkeitä tekijöitä tässä yhteydessä ovat elintavat, erityisesti ravitsemus ja liikunta, joiden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Välimeren/Itämeren ruokavalion terveysvaikutuksista alkaa olla jo paljon näyttöä. Uutta tietoa on viime vuosina tullut myös liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista molekyylitasolla. Niinpä liikunta suoraan vähentää tulehduksellisten merkkiaineiden määrää elimistössä.  Iskulause ’liikunta on lääkettä’ on tältä osin oikeutettu”, jatkaa Leena von Hertzen.

”Symposiumiin luennoitsijoiksi on kutsuttu alan ehdotonta huippua, näistä mainittakoon mm. vuoden 2011 lääketieteen nobelisti, professori Bruce Beutler (Texas University), professori Graham Rook (University College London), professori Erika von Mutius (München University), professori Martin Blaser (New York University) ja vuonna 2011 Crafoord –palkinnolla (pikku-Nobelilla) palkittu professori Ilkka Hanski (Helsingin yliopisto)”, kertoo Leena von Hertzen.