Carola Rayn johtama Dagis Salo -tutkimushanke selvittää, miten varhaislapsuuden elinympäristöt vaikuttavat lasten terveyteen ja hyvinvointiin kouluiässä. Tavoitteena on kaventaa lasten sosioekonomisia terveyseroja ja luoda terveyttä edistävä ympäristö kaikille.
Teksti: Leena Salokoski / Noon Kollektiivi
Kuvat: Katja Tähjä / Noon Kollektiivi
Kuusi vuotta sitten Salon kunnan päiväkodeissa puhuttiin ja puuhattiin erityisen paljon hedelmien, vihannesten ja reippaan liikunnan äärellä. Lasten kanssa pelattiin vihannesbingoa, tuoksuteltiin terveellisiä ruokia ja opeteltiin rohkeiksi ruoan maistelijoiksi.
Leikit teeman parissa jatkuivat myös kodeissa, kun päiväkodeista jaeltiin muun muassa innostavia leikkivinkkejä ja tietoiskuja perheiden käyttöön.
Toiminta oli osa Dagis Salo -tutkimushankeen interventiovaihetta. Tavoitteena oli lisätä terveellisten ruoka-aineiden määrää lasten ruokavaliossa ja kannustaa perheitä sekä päiväkotiryhmiä liikkumaan enemmän.
Tällä hetkellä Dagis Salo -hankkeessa on käynnissä seurantatutkimus, jota johtaa senioritutkija ja ravitsemustieteen dosentti Carola Ray Folkhälsanilta. Salossa tehtävä tutkimus on osa monivuotista Dagis-hanketta, joka tutkii lasten sosioekonomisia terveyseroja.
“Nyt tutkimme Salossa sitä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia kuuden vuoden takaisella interventiolla on ollut. Tuolloin positiivisia vaikutuksia syntyi niissä perheissä ja päiväkodeissa, joissa tehtäviä suoritettiin ahkerasti”, Ray kertoo.
Yrjö Jahnssonin säätiö rahoittaa intervention seurantatutkimusta vuosina 2023 ja 2024.
Tutkimuksen käytännön toteutus yllättää ja vaatii resursseja.
Pitkäkestoisen ja tutkittavien arkeen jalkautuvan seurantatutkimuksen teko on työlästä. Dagis Salo -hankkeessa se on tarkoittanut esimerkiksi useita käyntejä kouluilla, kyselylomakkeiden päivittämistä ja liikuntaa mittaavien tutkimuslaitteiden jakelua.
“Kaikki tuki suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen tuli todella tarpeeseen. Teimme esimerkiksi lapsille oman kyselylomakkeen, sillä päiväkotivaiheessa heiltä itseltään ei vielä kysytty mitään”, Ray kertoo.
Hieman yllättäen monet vanhemmat ovat digilomakkeen sijaan halunneet osallistua tutkimukseen paperilomakkeella. Lopulta papereilla kerätty data siirretään digitaaliseen muotoon, jotta analyysi voi alkaa. Käsityötä tarvitaan siis jatkossakin.
“Pääasia on, että saamme mahdollisimman paljon vastauksia. Paperilomake saattaa olla digilomaketta helppokäyttöisempi lapsiperhearjessa. Sitä voi täyttää aina, kun ehtii”, Ray pohtii.
Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja tuetaan perheitä terveellisiin elämäntapoihin
Dagis-hankkeen alkuvaiheessa Carola Rayta motivoi erityisesti tiedonkeruu pikkulasten elinympäristöistä. Tuolloin ei vielä tiedetty, vaikuttaako perheen sosioekonominen tausta alle kouluikäisten elintapoihin.
Tutkimuksessa selvisi, että hyväosaisten perheiden pikkulapset elävät jonkin verran terveellisempää elämää kuin heikommassa asemassa olevat. He syövät vähemmän sokeripitoisia ruokia ja viettävät vähemmän aikaa ruutujen äärellä.
“Halusimme myös antaa vanhemmille palautetta, joka kannusti reflektointiin ja muutoksiin, jos sellaisille oli tarvetta”, Ray kertoo.
Seurantatutkimuksessa Rayn henkilökohtainen kiinnostus kohdistuu lasten luontosuhteeseen ja luonnossa liikkumiseen. Tieto siitä, miten koti- ja kouluympäristö vaikuttaa lasten elintapoihin, painoon, itsesäätelytaitoihin, oppimiseen ja stressistä palautumiseen, tulee syventymään.
“Itse odotan eniten tietoa siitä, mitä lapset tekevät luonnossa ja kuinka paljon luonnossa vietetään aikaa. Oletukseni on, että liikunta ja ulkoilu tukevat stressistä palautumista ja oppimista”, Ray kertoo.
____________________________________________
Yrjö Jahnssonin säätiö on tukenut suomalaista talous- ja lääketieteellistä tutkimusta sekä suomenkielisiä oppi- ja tutkimuslaitoksia vuodesta 1954 lähtien. Tiedettä, tutkimusta ja säätiön työn merkitystä juhlistetaan vuoden 2024 aikana, kun säätiö täyttää 70 vuotta.