Yrjö Jahnssonin säätiö järjesti kansainvälisen symposiumin ”Geenien ja ympäristön vuorovaikutukset sydän- ja verisuonisairauksien ja aineenvaihduntatautien taustalla” 24.-25.08.2017 Helsingissä.
Säätiö halusi kiinnittää huomiota alalla viime vuosina tehtyihin merkittäviin tutkimuslöydöksiin ja innostaa tutkijoita jatkotutkimuksiin. Esitelmöitsijöiksi symposiumiin oli kutsuttu kotimaisia ja ulkomaisia huippuasiantuntijoita.
Kaikki merkittävät kansantaudit – sydäntaudit, diabetes, astma, krooniset tulehdussairaudet, syöpätaudit ja psyyken sairaudet – syntyvät geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
”Nykyaikaiset laboratoriomenetelmät ovat uskomattoman nopeasti vauhdittaneet perimäaineksen (DNA:n) tutkimusmahdollisuuksia, ja yksilön koko DNA:n rakenteen selvittäminen on nykyisin mahdollista suorittaa muutamassa päivässä. Samalla on tullut myös mahdolliseksi, paitsi vakavien ja usein harvinaisten yhdessä geenissä periytyvien tautien diagnostiikka, myös yksilökohtaisten geneettisten riskikertoimien määrittäminen monille kansantaudeille”, kertoo Yrjö Jahnssonin säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Kimmo Kontula.
Erilaisen perimän omaavat ihmiset reagoivat eri tavoin ulkoisille riskitekijöille, joita voivat olla esimerkiksi vähäinen liikunta ja ylipaino, ympäristön toksiset kemikaalit, alkoholi, tupakointi ja psyykkinen stressi.
”Voidaan yksinkertaistaen sanoa, että esimerkiksi lihavuus tai verenpaineen nousu syntyvät tämän päivän yltäkylläisen ja mukavan ympäristön vaikutuksesta – mutta vain niille, joiden perimä mahdollistaa tämän. Tällaisten vuorovaikutusten tarkka selvittäminen on omiaan edistämään ehkäisevien toimenpiteiden oikeaa kohdistamista sekä osoittamaan uusia terapeuttisia maalitauluja. Yksilökohtaiset DNA:n vaihtelut voivat myös merkittävällä tavalla vaikuttaa potilaiden lääkehoitojen vasteisiin, jolloin perimän analyysit astuvat potilaskohtaisen täsmälääkityksen palvelukseen. Tärkeä tutkimusalue on niin ikään epigenetiikka eli se, miten ulkoiset tekijät suoraan muuntelevat perimän rakennetta ja toimintaa” jatkaa Kontula.
”Yksi symposiumin monista kuumista aiheista oli professori Mikael Knipin (Helsingin yliopisto) esitys suolistomikrobien ja tyyppi 1 diabeteksen yhteydestä. Tutkimuksessa oli mukana lapsia, joilla on perinnöllinen diabetesriski ja joita on seurattu syntymästä aina kolmanteen ikävuoteen asti. Havaittiin, että suolistomikrobiston monimuotoisuus vähenee heti ensimmäisten serologisten diabetesmarkkerien (autovasta-aineiden) ilmaantumisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen kuin tauti varsinaisesti puhkeaa. Autovasta-aineiden esiintyminen ei välttämättä tarkoita sairastumista diabetekseen. Suolistomikrobitutkimuksen avulla mahdollisesti voitaisiin löytää jo varhain ne lapset, joille tauti myöhemmin kehittyy. Suolistomikrobien monimuotoisuuden vähenemisen lisäksi taudin puhkeamista edeltää myös tulehdukseen liittyvien suolistomikrobien suhteellisen osuuden lisääntyminen”, sanoo Yrjö Jahnssonin säätiön tutkimusjohtaja, dosentti Leena von Hertzen.
Yrjö Jahnssonin säätiö on apurahoja jakava yksityinen säätiö, jonka kouluneuvos Hilma Jahnsson perusti omilla varoillaan vuonna 1954.