Yrjö Jahnssonin säätiö sr

Yrjö Jahnssonin säätiö on yksityinen apurahoja jakava säätiö. Säätiön tarkoituksena on suomalaisen taloustieteellisen ja lääketieteellisen tutkimuksen edistäminen sekä suomenkielisten oppi- ja tutkimuslaitosten ylläpitäminen ja tukeminen. Lisäksi tuetaan edellä mainittujen tieteenalojen saumakohdassa olevaa suomalaista terveystaloustieteellistä tutkimusta.

Tarkoitustaan säätiö toteuttaa jakamalla apurahoja tutkimustyöhön ja jatko-opintoihin, järjestämällä seminaareja ja myöntämällä palkintoja tieteellisistä ansioista.

Yrjö Jahnsson Lectures -luennot ja Yrjö Jahnsson Medical Symposium järjestetään muutaman vuoden välein. Joka toinen vuosi jaetaan kotimainen tiedepalkinto ja Yrjö Jahnsson Award in Economics -palkinto.

Säätiön perusti kouluneuvos Hilma Jahnsson vuonna 1954. Hän lahjoitti peruspääomaksi yhdessä puolisonsa kansantaloustieteen professori Yrjö Jahnssonin kanssa hankkimansa varallisuuden.


Organisaatio

Hallitus

  • Antti Suvanto, valtiotieteiden tohtori, hallituksen puheenjohtaja
  • Matti Pohjola, professori, hallituksen varapuheenjohtaja
  • Katriina Aalto-Setälä, professori
  • Asmo Kalpala, kauppatieteiden maisteri
  • Jaakko Kiander, valtiotieteiden tohtori, dosentti

Säätiön asioissa päätösvaltaa käyttää hallitus. Säätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä, joiden toimikausi on kerrallaan viisi kalenterivuotta. Taloustieteellinen yhdistys ehdottaa kolmea taloustieteen harjoittajaa, joista hallitus valitsee yhden jäsenen. Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiö ehdottaa kolmea talouselämän tuntemusta omaamaa henkilöä, joista hallitus valitsee yhden jäsenen. Muut jäsenet säätiön hallitus valitsee harkintansa mukaan.

Varainhoitokunta

  • Antti Suvanto, valtiotieteen tohtori, varainhoitokunnan puheenjohtaja
  • Jaakko Kiander, valtiotieteiden tohtori, dosentti
  • Elli Dahl, toiminnanjohtaja

Varainhoitokunnan tehtävänä on mm. tehdä hallitukselle ehdotukset säätiön varojen hoidosta ja toteuttaa ne, laatia hallitukselle talousarvio ja tilinpäätös sekä valvoa säätiön myöntämien stipendien asianmukaista käyttöä.

Tieteellinen valiokunta

Tieteellisen valiokunnan tehtävänä on tehdä esityksiä säätiön hallitukselle säätiön apurahapolitiikan tavoitteiden ja niiden toteutuslinjojen määrittelemiseksi ja hallituksen muu tieteellinen neuvonta. Tieteellinen valiokunta toimii sekä täysistuntona että kansantaloustieteen, lääketieteen ja terveystaloustieteen jaostoihin jakaantuneena.

Tieteellisen valiokunnan puheenjohtajana on valtiotieteiden tohtori Antti Suvanto. Taloustieteen jaoston puheenjohtajana toimii professori Matti Pohjola, lääketieteen jaoston puheenjohtajana professori Katriina Aalto-Setälä ja terveystaloustieteen jaoston puheenjohtajana valtiotieteiden tohtori, dosentti Jaakko Kiander.

Jäseninä jaostoissa toimivat säätiön tieteelliset asiantuntijat, joiden tehtävänä on antaa lausunnot hallitukselle apurahahakemuksista. Kussakin jaostossa on kolme tieteellistä asiantuntijaa. Tieteellisiksi asiantuntijoiksi nimitetään asianomaisen tieteenalan professoreja tai muita vastaavan pätevyyden omaavia henkilöitä, jotka edustavat suomalaista huippuosaamista alueillaan. Asiantuntijoiden toimikausi on keskimäärin 3 vuotta.

Hallinto

  • Elli Dahl, toiminnanjohtaja
  • Timo Hiltunen, lääketieteen tutkimusjohtaja
  • Tiina Lämsä, talous- ja hallintoasiantuntija
  • Terhi Maczulskij, tutkimusjohtaja

Hilma ja Yrjö Jahnsson

Yrjö Jahnssonin säätiön perusti kouluneuvos Hilma Jahnsson (1882-1975) 16.12.1954 lahjoittamalla sille puolisoiden yhdessä keräämän omaisuuden.

Hilma Jahnsson tahtoi jäädä itse taka-alalle määräten, ettei säätiön nimeä saa milloinkaan muuttaa. Näin se kantaa vain hänen miehensä, professori Yrjö Jahnssonin (1877-1936) nimeä. Jahnssonit olivat syntyjään Turusta. Nuorena kuollut Yrjön isä oli filosofian tohtori, koulumies ja innokas suomalaisuusmies. Hilmä Hägg oli isänsä kuoleman jälkeen syntynyt vanginvartijaperheen tytär.

Yrjö Jahnsson oli fennomaani ja sosiaalireformisti. Hänen keskeinen oppi-isänsä oli Hannes Gebhard, Suomen osuustoiminnan alullepanija.

Opiskelunsa työllä rahoittaneet Jahnssonit suorittivat Helsingin yliopistossa aluksi filosofian kandidaatin tutkinnot. Yrjö Jahnssonin väitöskirja Tutkimuksia Suomen kansantaloustieteen historiasta vuosina 1810-60, valmistui 1907. Hilma Jahnsson uhrasi opintonsa naistyövoiman asemaa koskevine väitöskirjatöineen ja keskittyi miehensä uran tukemiseen.

Suomen ensimmäinen kansantaloustieteen professuuri perustettiin 1907 Helsingin yliopistoon. Yrjö Jahnsson haki professuuria muttei saanut sitä. Teknilliseen Korkeakouluun perustettiin 1911 toinen kansantaloustieteen professuuri. Suomi kuului siihen aikaan suuriruhtinaskuntana Venäjään. Kenraalikuvernööri piti Yrjö Jahnssonia poliittisesti vaarattomampana kuin kilpailijaa, jota puolestaan Suomen senaatti tuki. Jahnsson sai professuurin, mutta joutui syyttään leimatuksi venäläismieliseksi.

Yrjö Jahnsson oli monipuolinen yrittäjä. Hän oli vakuutusyhtiö Kalevan pääasiamies Helsingissä apunaan yli sata asiamiestä. Hän osti kiinteistöjä ja perusti tiilitehtaankin niiden korjaamista varten. Hän jopa suunnitteli yhdessä Väinö Tannerin, sittemmin tunnetun sosiaalidemokraatin, kanssa yritystä järvijään viemiseksi Saksaan ja Pietariin.

Jahnssonien varallisuus karttui 1920- ja 1930-luvuilla. Heillä oli useita asuinkiinteistöjä Helsingissä. Voidakseen auttaa miestään omaisuuden hallinnoimisessa Hilma Jahnsson luki maamme kolmanneksi naisjuristiksi 1917. Hän toimi myös eduskunnan työväenasiainvaliokunnan sihteerinä vuosina 1917-30.

Puolisot perustivat omin varoin Helsingin Suomalaisen Yhteislyseon vuonna 1923 havaittuaan monien suomenkielisten nuorten jäävän vaille opiskelupaikkaa. He perustivat myös maamme ensimmäisen iltaoppikoulun Helsinkiin vuonna 1927 työssä olevia ajatellen.

Pulaliikkeen profeetaksi Yrjö Jahnsson kohosi 1930-luvun alussa kritisoidessaan ainoana kansantalousmiehenä hallituksen ja keskuspankin tiukkaa korko- ja rahapolitiikkaa. Hänen kriittinen esitelmänsä Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä 1931 vaiettiin kuoliaaksi. Vaientajina olivat Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti ja johtokunnan jäsen Kyösti Kallio sekä KOP:n pääjohtaja J.K. Paasikivi, kaikki myöhempiä tasavallan presidenttejä ja puolueidensa johtomiehiä, ynnä Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner, maan merkittävin sosiaalidemokraatti. Yhdistys julkaisi esitelmän historiallisena kuriositeettina vasta 1985.

Nykyajasta tarkastellen ei Jahnsson suinkaan väärässä ollut. Jahnssoneiden elämäkerran kirjoittanut fil.tri Seppo Zetterberg luonnehti Yrjö Jahnssonia esikeynesiläiseksi reformistiksi, ilmestyihän Keynesin kuuluisa pääteos vasta viisi vuotta myöhemmin.

Yrjö Jahnssonin kuoltua yllättäen 1936 Hilma otti ohjat käsiinsä. Hän luotsasi omaisuuden taitavasti läpi toisen maailmansodan ja valvoi tarmokkaasti puolisoiden perustamaa oppikoulua lähes kuolemaansa saakka. Kouluneuvoksen arvonimi myönnettiin hänelle 1966.

Lapsettomat puolisot olivat kaavailleet omaisuuden säätiöimistä. Hilma Jahnsson suunnitteli 1940-luvun lopulla nimikkorahaston perustamista Suomen Kulttuurirahastoon. Kuultuaan presidenttien Rytin ja Paasikiven, miehensä kahden kiivaan vastustajan, olevan rahaston kunniaesimiehiä hän luopui ajatuksesta. Sen sijaan hän perusti puolisonsa nimeä kantavan säätiön vuonna 1954 ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1971 saakka.

Lahjoitukset

Säätiön toimistoon voi ottaa yhteyttä, jos harkitsee varojen testamenttaamista tai merkkipäivämuistamistensa ohjaamista lääketieteelliseen, taloustieteelliseen tai terveystaloustieteellisen tutkimukseen.

Verohallitus on nimennyt Yrjö Jahnssonin säätiön tuloverolain 57 §:n 2 kohdassa tarkoitetuksi säätiöksi, jolle tehdyn vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen rahalahjoituksen toinen yhteisö saa vähentää tulostaan verotuksessa.


Yrjö Jahnssonin säätiö sr:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Yrjö Jahnssonin säätiö sr ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Säätiön perusti kouluneuvos Hilma Jahnsson.

2 § Tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on suomalaisen taloustieteellisen ja lääketieteellisen tutkimuksen edistäminen sekä suomenkielisten oppi‐ ja tutkimuslaitosten ylläpitäminen ja tukeminen.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö stipendeillä tai muuten avustaa ja tukee yksityisiä tutkijoita tai laitoksia ja yhteisöjä tai ylläpitää tai avustaa perustamiaan ja muita säätiön tarkoitusperiä toteuttavia laitoksia.

Taloustieteellisellä tutkimusalalla on etusijalle asetettava rahateoriaa ja palkanmuodostusta sekä niiden jälkeen julkistaloutta ja muuta talouspolitiikkaa käsittelevät tutkimukset.

Lääketieteessä voidaan tukea tärkeää perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta.

Oppi‐ ja tutkimuslaitoksista on etusijalle asetettava lukiot ja taloudelliset tutkimuslaitokset.

Säätiö voi ylläpitää tai tukea sellaisia oppilaitoksia, jotka edistävät valmistautumista taloustieteen ja lääketieteen opiskeluun. Näiden oppilaitosten lahjakkaille oppilaille, joista voidaan toivoa tieteenharjoittajia, voidaan antaa stipendejä jo kouluaikana. Samoin voidaan näistä oppilaitoksista valmistuneille kyseisiä tieteitä opiskeleville lahjakkaille ylioppilaille antaa stipendejä yliopistossa opiskelua varten.

Säätiö voi myös järjestää tieteellisiä luento‐ ja koulutustilaisuuksia.

Säätiön hallituksen toimesta on professori Yrjö Jahnssonin jälkeen jättämät käsikirjoitukset järjestettävä ja säilytettävä niin, että tutkijoilla on mahdollisuus niitä käyttää. Niiden ja muiden käytettävissä olevien lähteiden perusteella säätiön toimeksiannosta laaditaan ja julkaistaan selonteko hänen tutkimuksistaan, niiden tuloksista ja hänen mielipiteidensä kehityksestä.

Stipendien ja avustusten suuruuden ja käyttötarkoituksen määrää säätiön hallitus. Stipendit ja avustukset jaetaan hallituksen harkinnan mukaan joko niitä hakeneille tai hallituksen harkinnan mukaan hakemuksettakin.

4 § Peruspääoma ja rahastot

Säätiön peruspääomaksi on sitä perustettaessa vuonna 1954 asetettu 500 000 markkaa.

Peruspääoman lisäksi säätiöllä on käyttörahasto, josta maksetaan stipendit, avustukset ja säätiön muut menot. Käyttörahastoon liitetään se osa säätiön omaisuuden vuotuisesta tuotosta, jota ei lisätä peruspääomaan.

Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia. Ellei säätiön saamista omaisuuden lisäyksistä ole muuten määrätty, lisätään ne säätiön käyttörahastoon.

Säätiön peruspääoma on säilytettävä vähentämättömänä, paitsi milloin sen varoja säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi sijoitetaan edellä mainittuihin oppi‐ ja tutkimuslaitoksiin.

Säätiö voi vastaanottaa myös erikoisia rahastoja, jotka luovutetaan säätiölle erikoisehdoin käytettäväksi tarkoituksiin, jotka ovat sopusoinnussa säätiön oman tarkoituksen kanssa.

Säätiön peruspääoma ja muu säätiön saama tuotto, sitten kun siitä säätiön hallituksen harkinnan mukaan enintään yksi viidesosa on liitetty peruspääomaan, siirretään käyttörahastoon.

Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista.

5 § Liiketoiminta

Säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi.

6 § Hallitus

Säätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on viisi kalenterivuotta, ellei jäljempänä toisin määrätä.

Hallituksen jäsen voidaan hänen toimikautensa päätyttyä valita uudelleen kuitenkin niin, että hallituksessa on ainakin yksi jäsen, joka on valittu ensimmäiseksi toimikaudekseen.

Säätiön hallituksen jäsenen vaali toimitetaan seuraavalla tavalla:

  1. Säätiön hallitus valitsee kolme hallituksen jäsenistä harkintansa mukaan.
  2. Muut kaksi hallituksen jäsentä valitaan siten, että Taloustieteellisen yhdistyksen johtokunnan ehdottamasta kolmesta taloustieteen harjoittajasta säätiön hallitus valitsee yhden jäsenen ja Helsingin kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksen ehdottamasta kolmesta talouselämän tuntemusta omaavasta henkilöstä säätiön hallitus valitsee yhden jäsenen.
  3. Kun hallituksen jäsenen toimikausi päättyy, sovelletaan hänen tilalleen valittavan hallituksen jäsenen vaaliin samaa menettelyä kuin edeltäjän vaaliin.
  4. Jos hallituksen jäsenen jäsenyys kuoleman, eroamisen tai muusta syystä lakkaa kesken toimikauden, valitaan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi hallituksen jäsen noudattaen samaa menettelyä, jota hänen edeltäjäänsä nähden edellä olevien määräysten mukaan oli noudatettava.

Ellei jompikumpi näin määrätyistä ehdolle panijoista toimita ehdollepanoa tai mainittu yhdistys tai tukisäätiö lakkaavat, säätiön hallituksen on sovittava ehdollepanon suorittamisesta jonkun muun sellaisen yhteisön tai säätiön kanssa, jonka hallitus katsoo toimintansa puolesta vastaavan ehdolle panijoiden joukosta pois jäänyttä. Ellei sopivaa yhteisöä tai säätiötä siihen tehtävään syystä tai toisesta saataisi, säätiön hallitus suorittaa harkintansa mukaan vapaaksi tulleen paikan täyttämisen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Säätiön hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenille voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä.

7 § Hallituksen kokoukset

Säätiön hallitus kokoontuu vuosikokoukseen ennen kesäkuun loppua, jolloin käsitellään muun muassa seuraavat asiat:

  1. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajan kertomus.
  2. Vahvistetaan toimintakertomus ja tilinpäätös.
  3. Todetaan hallituksen jäsenet, joiden toimikausi päättyy kuluvan vuoden päättyessä.

Säätiön hallitus kokoontuu syyskokoukseen viimeistään joulukuun 16. päivänä, jolloin käsitellään muun muassa seuraavat asiat:

  1. Valitaan hallituksen jäsenet kulumassa olevan vuoden päättyessä erovuorossa olevien jäsenten tilalle.
  2. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi.
  3. Päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten kokous‐ ja muista palkkioista ja korvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista.
  4. Päätetään stipendien, avustusten ja säätiön tarkoituksiin muulla tavoin käytettävien varojen jaosta sekä käsitellään siihen liittyvät kysymykset.
  5. Päätetään seuraavan vuoden talousarviosta ja sijoitussuunnitelmasta.
  6. Valitaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

Hallitus kokoontuu muulloinkin, jos hallituksen puheenjohtaja katsoo siihen syytä olevan tai jos kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään kolme hallituksen jäsentä on läsnä. Hallituksen päätös edellyttää aina, että vähintään kolme hallituksen jäsentä kannattaa sitä.

8 § Toimitusjohtaja

Säätiöllä voi olla toimitusjohtaja, jonka hallitus nimittää.

Jos säätiöllä ei ole toimitusjohtajaa, hallitus nimittää säätiölle työsuhteisen asiamiehen tai toiminnanjohtajan huolehtimaan säätiön juoksevien asioiden hoidosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

9 § Hallituksen asettamat työryhmät

Hallitus voi asettaa apunaan toimivia työryhmiä. Tällaisia työryhmiä voivat olla muiden muassa työvaliokunta, varainhoitokunta ja tieteellinen valiokunta.

Hallitus antaa työryhmille toimintaohjeet ja määräykset sekä valvoo niiden toimintaa.

10 § Säätiön edustaminen

Säätiötä edustavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin yksin tai hallituksen kaksi jäsentä yhdessä. Hallitus voi antaa asiamiehelle tai toiminnanjohtajalle oikeuden edustaa säätiötä yksin tai yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa.

11 § Tilintarkastajat

Säätiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan säätiön hallitus valitsee yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan.

Tilintarkastajien toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja päättyy, kun tilintarkastuskertomus on annettu säätiön hallitukselle.

12 § Tilinpäätös ja tilintarkastus

Säätiön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilintarkastus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain, jos sääntöjen muutosta kannattaa säätiön hallituksen enemmistö.

Säätiön nimeä älköön milloinkaan muutettako eikä myöskään säätiön luonnetta itsenäisenä säätiönä.

Jos lain mukaan säätiön tarkoitusta on muutettava, uusi tarkoitus ei saa olennaisesti erota alkuperäisestä. Muussa tapauksessa älköön säätiön tarkoitusta muutettako.

14 § Selvitystila ja jäljellä olevien varojen käyttäminen

Päätös säätiön asettamisesta selvitystilaan edellyttää, että kaikki hallituksen jäsenet sitä kannattavat.

Jos säätiö purkautuu tai se lakkautetaan, jäljellä olevat varat on luovutettava sellaiselle suomalaiselle säätiölle, joka edistää taloustieteellistä tai lääketieteellistä tutkimusta.


Säätiöiden yhteistyö

Säätiöt ja rahastot ry kokoaa apurahasäätiöt

Yrjö Jahnssonin säätiö on Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen. Yhdistys toimii jäsentensä edunvalvojana, kouluttaa jäseniään, julkaisee alaan liittyviä ohjeita ja tutkimuksia sekä neuvoo apurahanhakijoita.

www.saatiotrahastot.fi

Aurora-tietokanta kokoaa rahoituslähteet

Apurahanhakijat voivat etsiä itselleen sopivia rahoituslähteitä Aurora-tietokannasta. Tiedot suomalaisista ja valikoiden kansainvälisistä tieteen, taiteen ja kulttuurin rahoittajista on koottu yhdeksi tietokannaksi.

www.aurora-tietokanta.fi