Taloustieteen professori Daron Acemoglu, MIT: Ikääntyminen tuo vauhtia robotisaatioon ja tekoälyyn

Huoli siitä, että automaatio, robotit ja tekoäly vievät työpaikkoja, on turha.
Daron Acemoglu

Väestön ikääntyminen on jo johtanut automaation ja robottien kasvuun. Samalla niiden avulla nostetaan tuottavuutta.

Kansainvälinen robottiteollisuuden järjestö (The International Federation of Robotics—IFR) arvioi, että maailmassa on noin 1,5 – 1,75 miljoonaa teollisuusrobottia, joista autoteollisuus omistaa 39 prosenttia, elektroniikkateollisuus 19, metalliteollisuus sekä muovi- ja kemianteollisuus kumpikin 9 prosenttia.

Samaan aikaan työntekijöiden määrä tehtaissa vähenee ja tapahtuu siirtymää uusiin tehtäviin.

”Työn tulevaisuus voisi olla paljon kirkkaampi, jos löytäisimme enemmän uusia tehtäviä, joissa työvoimalla on kilpailuetu. Yhdysvallat ja Eurooppa ovat tehneet tätä menestyksellisesti viime vuosikymmeniin saakka”, sanoo taloustieteen professori Daron Acemoglu MIT:sta. Hän luennoi Yrjö Jansson Lectures -luentosarjassa keskiviikkona Helsingissä.

Eri maiden välillä on suuria eroja nopeudessa, millä automaatioteknologiaan on investoitu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on 9,1 robottia tuhatta työntekijää kohden. Japanissa robottien määrä oli 14,2, kun taas Saksassa 16,9 ja Etelä-Koreassa 20,1 vuonna 2014.

Sen sijaan Yhdysvallat jää selvästi jälkeen Saksalle ja Japanille, jossa toimii myös kuusi merkittävää teollisuusrobottien valmistajaa.

Demograafiset tekijät mukana

Acemoglu selittää eroja suurelta osin maiden demograafisilla tekijöillä. Acemoglun teorian mukaan maat, joita ikääntyminen koskettaa erityisen rajusti ovat Saksa, Etelä-Korea ja Japani, mutta myös Pohjoismaat kamppailevat asian kanssa.

”Maat, joissa ikääntymisestä on tullut suuri haaste, hankkivat enemmän robotteja kuin muut. Siellä teollisuustuotannossa on puutetta parhaassa työiässä olevista työntekijöistä”, Acemoglu selvittää.

Acemoglun tutkimuksissa oletetaan, että ikääntymisellä on vaikutusta myös palkkoihin silloin, kun parhaassa työiässä olevista tulee niukkuutta. He ovat erikoistuneet enemmän tuotantoon, kun taas vanhempi väestö työskentelee avustavissa tehtävissä. Kun teollisuuden palkkataso nousee, siitä seuraa, että tuotannossa helpommin siirrytään automaatioon.

Ikääntyvät työntekijät ovat 56 vuotta ja siitä ylöspäin, parhaassa työiässä olevat puolestaan 21-55-vuotiaita.

”Ikääntyminen johtaa parhaassa työiässä olevan työvoiman niukkuuteen, mutta monissa maissa se on yhteydessä myös suurempaan automaatioteknologian hyväksikäyttöön ja robottitiheyteen.”

Saksassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa on ikääntymisen haaste, mutta tilastoissa näkyy myös teollisuusrobottien kasvava tuonti ja vienti samoin kuin robottien liittyvä patentointi.

”Ikääntymisen vaikutus koskettaa enemmän teollisuutta, joka käyttää eniten juuri parhaassa työiässä olevaa työvoimaa.”

Näitä aloja ovat muun muassa autoteollisuus, elektroniikka- ja metalliteollisuus sekä muovi- ja kemianteollisuudet.

Tutkimuksissa selviää, että ikääntyvän väestön 20 prosentin kasvu lisäsi 0,14 robottia tuhatta työntekijää kohden joka vuosi.

Yhdysvalloissa väestön ikärakenne on nuorempi kuin Saksassa ja ikääntymisellä voidaan selittää 30 prosenttia Saksan ja USA:n erosta robottien käytössä.

Työllisyys ja palkat laskussa

Koska robottien ja tekoälyn kasvu johtaa työvoiman kysynnän laskuun, se voi näkyä myös teollisuudessa palkkojen laskuna. Toisaalta työvoimaa siirtyy muihin ammatteihin palveluammatteihin, myyntiin ja vastaaviin, joissa vaaditaan enemmän myös koulutusta. Niissä myös palkat ovat korkeammat

”Työvoiman kysynnän kasvu on ollut lähes aneemista vuosien 1987 ja 2017 välillä. Ja se pysynyt ennallaan vuodesta 2000 lähtien. Automaatiolla voidaan taistella ikääntymisen vaikutuksia vastaan, mutta se voi myös laskea työvoiman kysyntää ja heikentää kansalaisten tulotasoa.”

Ei vain automaatiota

Vaarana on myös, että työvoiman siirtymät ovat suuria ja työttömyys kasvaa. Myös teollisuuden tuottavuus voi jäädä vaatimattomaksi, jos uudet teknologiat eivät olekaan minkään arvoisia, ne ovat vääriä tai niillä avataan vain pullonkauloja.

Acemoglu sanookin, että jos tulevaisuus on pelkästään kasvavaa automaatiota, työn tulevaisuus ei näytä kirkkaalta, joten pitää olla muutakin. Jos ei ole riittäviä takeita työpaikkojen kasvusta, se näkyy myös bruttokansantuotteessa.

”Jos laitamme liikaa resursseja töiden korvaamiseen emmekä kehitä uusia töitä, sekä työvoima että tuottavuus kärsivät. Näin voi käydä esimerkiksi tekoälyn alueella.”

Tuleva Nobelisti?

Acemoglua on povattu jo jonkin aikaa tulevaksi taloustieteen Nobelistiksi. Hänellä on laaja tutkimusnäyttö monilta alueilta alkaen poliittisesta taloustieteestä ja kehitystutkimuksesta ja päättyen työn taloustieteeseen sekä taloudellisen kasvun, teknologian, ja innovaatioverkostojen tutkimukseen.

Armenialais-yhdysvaltalainen Acemoglu on tällä hetkellä Elizabeth ja James Killian MIT: n taloustieteen professori.

Acemoglun tunnetuin teoksensa on yleistajuinen tietokirja Why Nations Fail? The Origins of Power, Prosperity, and Poverty, jonka hän on kirjoittanut yhdessä brittiläisen politiikantutkija James A. Robinsonin kanssa. Kirja on käännetty myös suomeksi nimellä Miksi maat kaatuvat – vallan, vaurauden ja varattomuuden synty.

Yrjö Jahnsson Lectures järjestettiin nyt 22. kerran. Sarjan edelliset pidettiin vuonna 2015, jolloin luennoitsijoina toimivat Stanfordin Nicholas Bloom ja MIT:n John van Reenen. Luennon aiheena oli johtaminen ja kansojen vauraus. Sarja alkoi vuonna 1963, jolloin luennoitsijana oli professori Kenneth Arrow MIT:sta.

Teksti: Helena Raunio, kuva: Lasse Keltto

Yrjö Jahnssonin säätiö sr 2024 © Kaikki oikeudet pidätetään.

Yrjö Jahnssonin säätiö sr 2024 ©
Kaikki oikeudet pidätetään.