Säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta. Päivän kunniaksi nostamme esiin kolme esimerkkiä tutkimuksesta, jota Yrjö Jahnssonin säätiö on ollut tukemassa. Ne kertovat samalla siitä, miksi pitkäjänteinen tutkimuksen rahoittaminen on tärkeää.

Tutkimuksen vaikuttavuus ei synny hetkessä. Apurahan myöntämisestä voi kulua vuosia siihen, että tutkimustulokset julkaistaan, uutta tietoa hyödynnetään tai sen merkitys yhteiskunnalle voidaan nähdä. Joskus tutkimus auttaa ymmärtämään sairauksien syntymistä ja ehkäisyä, joskus sitä, mistä innovaatiot ja talouskasvu syntyvät. Toisinaan tutkimus kertoo, toimivatko jo tehdyt terveysjärjestelmän uudistukset tarkoitetulla tavalla.

Yrjö Jahnssonin säätiö tukee tutkimusta taloustieteessä, lääketieteessä ja terveystaloustieteessä. Säätiöpäivän kunniaksi esittelemme yhden esimerkin jokaiselta alalta.

Voivatko virusinfektiot vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen?

Tyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttavat perinnöllisten tekijöiden lisäksi ympäristötekijät, joista erityisesti virusinfektioiden merkitystä on tutkittu pitkään. Maarit Oikarinen ja kansainvälinen tutkijaryhmä selvittivät lapsuudessa sairastetun infektion yhteyttä diabeteksen kehittymiseen.

Vuonna 2026 julkaistun tutkimuksen mukaan Coxsackie B5 -virusinfektio oli yhteydessä noin kaksinkertaiseen riskiin kehittää tyypin 1 diabetesta ennakoivaa saarekesoluautoimmuniteettia lapsilla, joilla oli sairaudelle vahva geneettinen alttius. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään uusia keinoja tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi. Coxsackie B -viruksia vastaan kehitettyjen rokotteiden mahdollista hyödyntämistä diabeteksen ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan. Tutkimusta on rahoittanut Yrjö Jahnssonin säätiö, ja se on julkaistu Diabetes Metabolism Research and Reviews -lehdessä

Koulutus voi auttaa löytämään tulevaisuuden keksijät

Miksi korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten vanhempien lapsista tulee muita useammin keksijöitä myös Suomessa, jossa koulutus on maksutonta ja tuloerot suhteellisen pieniä? Philippe Aghionin, Ufuk Akcigitin, Ari Hyytisen ja Otto Toivasen tutkimuksessa kysymystä on tarkasteltu poikkeuksellisen laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla. Tutkijat yhdistivät 1,45 miljoonan suomalaisen tietoja heidän vanhempiaan koskeviin aineistoihin ja patentteihin.

Tutkimuksen mukaan vanhempien koulutuksella on merkittävä vaikutus siihen, kuinka todennäköisesti lapsesta myöhemmin tulee keksijä. Vaikutukset ovat suurempia miesten kuin naisten keskuudessa. Erityisen kiinnostavaa on, että 1970-luvun peruskoulu-uudistus vähensi vanhempien koulutustaustan merkitystä keksijäksi päätymisessä. Tutkimus osoittaa, että tasa-arvoisempi koulutusjärjestelmä voi auttaa yhteiskuntaa hyödyntämään nykyistä laajemmin ihmisten innovaatiopotentiaalia.

Yrjö Jahnssonin säätiö on ollut mukana tukemassa tutkimusta, joka on julkaista International Economic Review -lehdessä.

Sähköinen resepti helpotti lääkkeiden saatavuutta – mutta lisäsi myös niiden käyttöä

Sähköinen resepti on nykyään niin tavallinen osa suomalaista terveydenhuoltoa, että on helppo unohtaa sen olevan merkittävä digitalisaatiouudistus. Yrjö Jahnssonin rahoittamassa hankkeessa tutkittiin sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia bentsodiatsepiinien käyttöön. Näitä lääkkeitä käytetään muun muassa ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa, mutta niiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy riippuvuuden riski.

Koko väestön kattaviin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan sähköisiin resepteihin siirtyminen lisäsi bentsodiatsepiinien käyttöä reseptien uusimisen helpottuessa. Kasvu oli voimakkainta nuoremmilla potilailla. Iäkkäillä potilailla parempi lääkkeiden saatavuus saattoi puolestaan parantaa terveyttä. Tutkimus osoittaa, kuinka terveydenhuollon uudistuksilla voi olla sekä tavoiteltuja että haitallisia vaikutuksia – ja miksi niiden vaikutuksia eri väestöryhmiin on tärkeää arvioida tutkimuksen avulla.

Tutkimus julkaistiin Journal of the European Economic Association -lehdessä (Böckerman, Kortelainen, Laine, Nurminen & Saxell).

Tutkimuksen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä

Nämä kolme tutkimusta käsittelevät hyvin erilaisia kysymyksiä. Yksi auttaa ymmärtämään tyypin 1 diabeteksen syntymistä, toinen innovaatioiden ja keksijöiden taustalla olevia tekijöitä ja kolmas terveydenhuollon digitalisaation vaikutuksia.

Niitä yhdistää kuitenkin yksi asia: uuden tiedon syntyminen vaatii aikaa ja pitkäjänteistä tutkimustyötä.

Säätiön näkökulmasta tutkimuksen tukeminen on sijoitus tulevaisuuteen. Apurahaa myönnettäessä ei vielä tiedetä, mihin kaikkeen tutkimus lopulta johtaa. Parhaimmillaan uusi tieto muuttaa tapaamme ymmärtää yhteiskuntaa, auttaa kehittämään parempia toimintatapoja ja luo pohjaa seuraaville tutkimuksille ja uusille oivalluksille.

Tätä työtä Yrjö Jahnssonin säätiö haluaa olla mahdollistamassa jatkossakin.

Hyvää Säätiöpäivää 1.10.!